Tutustu terapeuttiin
Olen pari- ja perhepsykoterapeutti Heidi Lindström.
Virallisella kielellä olen integratiivinen pari- ja perhepsykoterapeutti (Valvira, Kela). Käytännössä tämä kankea nimitys pitää sisällään varsin käytännönläheisen ja joustavan työskentelyotteen, jossa hyödynnetään asiakkaan tarpeen mukaan eri psykoterapian viitekehyksistä tulevia menetelmiä.
Integratiivinen psykoterapia sopiikin juuri joustavan työskentelytapansa vuoksi kaikkien keskeisten mielenterveyshaasteiden hoitoon.
Taustakoulutukseltani olen sosionomi (AMK). Olen saanut tehdä valtavasti innostavaa ja merkityksellistä työtä ihmisten parissa niin psykoterapeuttina, kuin aiemmissakin sosiaali- ja terveysalan töissäni. Toivon, että monipuolinen kokemukseni eri-ikäisten ja erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa työskentelystä näkyy tavassani kohdata ihmisten ainutlaatuisia tilanteita.
Ihmisyys sekä ihmisen kyky toipua ja kehittyä tekevät minuun syvän vaikutuksen aina vaan uudelleen, päivittäin.
Omassa elämässäni tärkeänä asiana on aina kulkenut tavalla tai toisella myös tanssi ja liike. Olen tätä kehollista innostustani halunnut myös aktiivisesti hyödyntää osana psykoterapiaa asiakkaiden niin toivoessa. Ajattelen, että pelkästään keskustelun tasolle jäädessämme jätämme paljon hyödyllistä tietoa ja voimavaroja käyttämättä. Tanssi-liiketerapian perusopintoni ovat antaneet hyviä keinoja käyttää kehollisuutta osana psykoterapiaprosesseja.
Tällä hetkellä osallistun psykoanalyyttisen pariterapian syventäviin opintoihin. Haaveilen tulevaisuudessa myös eläinavusteisen työn hyödyntämisestä psykoterapiassa.
Minulla on erityistä osaamista neurokirjon haasteiden näkymisestä pari- ja perhesuhteissa. Myös vauvaperheiden ja varhaisen vanhemmuuden teemojen parissa työskentely on lähellä sydäntäni. Pariterapiaan puolestaan olen suorastaan kokenut ammatillisen hurahduksen! Saan jatkuvasti vaikuttua työssäni siitä, millainen kasvun potentiaali parisuhteissa piilee.
Omaan perheeseeni kuuluu kolme lasta. He taitavat lopulta olla tärkeimpiä opettajiani siinä, miten toisia ihmisiä ihan oikeasti pysähdytään kuuntelemaan ja kohtaamaan.